27.5. klo 9.00 kävelimme sisään Seinäjoen Eläinklinikan ovesta sisään. Heidi (sisko) lähti kaveriksi kuluttamaan aikaa Sjoen keskustaan leikkauksen ajaksi. Oli ihan kamala jättää Luka sinne yksin  Vaikka se rauhoitettiinkin ennenkuin me lähdimme pois.

Kierreltiin kaupoissa ja käytiin Hesessä syömässä kanawrapit tietysti, nam. Mentiin käymään lemmikkieläintarvikeliikkeessä niin kukas se siellä olikaan, Mira K, Myrskyn ja Iitan kasvattaja! Oli kiva nähdä jälleen!

Puoli yhden aikaan mentiin hakemaan Lukaa klinikalta. Voi sitä eläinparkaa mikä ilme, kun kantoivat autolle ämpäri päässä. Edellä yksi hoitaja kantoi jonku koiran ja sit kaksi hoitajaa kantoivat Lukan, joku kommentoikin että koirat vaa suurenee. Olihan se koomisen näköistä. Luka nukkui koko välin tietysti, muutaman kerran päätä nosteli. Selvästi kusetti ankarasti... onneksi pidätti kotia asti. Kotona raahasin kylpypyyhkeellä rinnasta tukien Lukan autosta ulos. Pissaa tuli litratolkulla maahan, terassille ja vielä lisää maahan. Sitten kiikutin selkä märkänä yli 40 kilosen elukan patjalle nukkumaan. Siinä viettikin aikansa iltamyöhään saakka. Sai vähän ruokaa, antibiootit ja kipulääkkeet. Käytiin ulkona ilman pyyhettä, ja takaisin nukkumaan.

Tiivistettynä hoitokertomus: "Lukalta hoidettiin eturistisiteen repeämä TTA-tekniikalla. Leikkauksessa sääriluun etureunan kyhmy, johon polvilumpiosta tuleva side kiinnittyy, on sahattu irti ja sitä on siirretty eteenpäin. Näin polven kuormitusta muutettu niin että eturistisidettä ei enää tarvita. Siirretty osa on kiinnitetty titaanista valmistetulla levittäjällä ja levyllä paikoilleen ja luutumisen nopeuttamiseksi alueelle tehtiin luunsiirto sääriluun sisältä. Luutumisprosessi vie n 6vkoa, jona aikana liikunnan tulee olla rauhallista. Repeytyneen nivelkierukan osat poistettiin. Koira saa kävellä heti. Ekan kahden viikon aikana alle 10 min kävelylenkkejä tarpeiden tekoa varten. Sen jälkeen kävelylenkkien pituutta voi vähän lisätä. Kytkettynä lyhyessä liinassa. Hyppimistä, liukastelua ja jalan kolhimista pitää varoa. Autoonkin autetaan. Sisätiloissa ei saa spurtata eikä liukastella missään tilanteessa.

Kuuden viikon kuluttua otetaan föntgenkuva sääriluun yläosasta, mikäli luutuminen on edennyt odotetusti, liikuntaa voidaan selvästi lisätä. Uintia ja koira voi olla myös vapaana, mutta äkkinäisiä tilanteita ja liukastelua pitää edelleen varoa. Lopoullinen paraneminen vie n 3-4kk. On hyvä välttää riehumista toisten koirien kanssa, pallojen tai keppien noutamista ja muuta rajua liikuntaa kunnes ontuminen on täysin loppunut."

Aino ja Lilli menivät seinän vierustoja pitkin kun Luka tuotiin sisälle ämpäri päässä ja ihan tokkurassa. Olivat varmasti aivan kauhuissaan että millon ite joutuvat tuohon kuntoon. Pitää koputtaa puuta, toivottavasti ei ikää! Nyt vain yritetään pitää hurtta rauhassa ainakin viisi viikkoa vielä. Tikit saadaan pois ke-to ja sitten vähän helpottaa kun pystyy ottamaan Lukan autoon mukaankin. Nythän parka ei mahdu ämpärinsä kanssa mihinkään.

Helvetin rasittavaa pitää tuollaista 'vapaata sielua' hihnassa monta viikkoa ja yrittää estää kotona ryntäilyt ja liukastelut. Pientä turhautumista on jo näkyvissä, kun Lukan piti Tomille käydä vähän kiukuttelemassa. Saas nähä mitä tässä vielä on odotettavissa. Ainon kanssa tietysti alkaa riitelemään kun ei muuta ohjelmaa ole  Onneksi Lukalla on tapaturmavakuutus ja tämän pitäisi siihen mennä. Vahinkoilmoitus täytyy laittaa ensi viikolla postiin ja sitten odotellaan päätöstä. Vaikkakin puhelimitse jo 'lupailivat' että on korvattava vahinko. Toivottavasti näin! Kustannuksia on kertynyt jo n 1350 euroa ja lisää tulee kun tikit poistetaan ja jalka kuvataan.

Täytyy oikein ihmetellä kun ei koskaan ole mitään suurempaa vahinkoa sattunut noiden koirien kanssa! Sohvaperunoita ne eivät meillä ole ikää olleet ja paljon on liikutettu ja treenattu vaikka mitä! Tietysti täytyy olla tyytyväinen kun ei mitää vastaavaa ole tarvinnut 'kärsiä'. Mutta eihän tällaisia tapaturmia voi ennaltaehkäistä kun koira on kyseessä. Kiitos PiaDD, NiinaP ja LiisaP kaikista vinkeistä ja tuesta! Ja Anninalle kiitos ku oot jaksanu kuunnella mun mouruamista tuosta asiasta! Heidille kiitos ku lähdit mukaan Sjoelle ja Tomille kiitos kun viitsii Lukaa ammata että pääsen Ainon kanssa lenkille ja treeneihin.

Lukan osallistuminen elokuussa järjestettävään ZTPtestiin Viroon jouduttiin perua tältä vuodelta. No ensi vuonna sitten.

Toipilaasta lisätään kuvia kun saan siirrettyä koneelle. Äidin poika  

Onpas toipilaalla rakastettava ja herttainen ilme...hehe.